Oi­keuk­sien­val­von­ta ja vai­kut­ta­mi­nen

Oikeuksienvalvonta ja sen kuukausittain vaihtuvat tiedotteet sekä vaikuttamis- ja kokemustoiminta

Tällä sivulla

Näkövammaisten liitto palvelee Pohjois-Pohjanmaalla

Maksutonta neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvasta ja palveluista näkövammaisille ja läheisille. 

  • Mistä yleisimpiä näkövammaispalveluita haetaan? Ohjausta palvelujen hakemiseen. Vinkkejä mm. arkeen, kodin muutostöihin ja apuvälineisiin sekä apua henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen hakemiseen. 
  • Mitä päätöksen saapumisen jälkeen? Entä jos päätös on epäoikeudenmukainen? 

Ollaan yhteydessä!

Sinikka Mäntyjärvi
oikeuksienvalvonnan asiantuntija
Näkövammaisten liitto ry
Linnankatu 32, 90100 Oulu
p. 050 5263831, sinikka.mantyjarvi@nkl.fi


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote, helmikuu 2021

Oikeuksienvalvonta tiedottaa: Koronarokotukset 

Koronarokotukset ovat käynnissä Suomessa. Rokotukset etenevät THL:n kansallisen rokotusjärjestyksen mukaan. Ensimmäisenä rokotetaan koronapotilaita tutkiva ja hoitava terveydenhuollon henkilöstö. Myös ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat kuuluvat ensimmäisinä rokotettaviin. Seuraavaksi rokotetta tarjotaan ikääntyneille henkilöille. Muulle väestölle tarjotaan rokotetta tämän jälkeen.  

Rokotuksia jatketaan sitä mukaa kun rokotteita saadaan. Koronavirusrokotteita saadaan Suomeen aluksi vain rajoitetusti, ja siksi rokotteita on alkuun mahdollista tarjota vain tietyille kohderyhmille. Laajempi henkilökunnan ja väestön rokottaminen voidaan aloittaa arviolta keväällä 2021. 

    Paikkakuntien omat koronarokotustiimit arvioivat alueellista rokotusaikataulua ja etenemistä päivittäin alueellinen väestörakenne ja riskiryhmät huomioiden. Ikäihmisiä rokotetaan aluksi kontrolloidusti rokoteryhmän arvioimassa järjestyksessä vähäisen rokotemäärän vuoksi. Oma kuntasi tiedottaa, kun laajemmat väestön ajanvaraukset rokotuksille ovat mahdollisia ja ohjeistaa, miten voit varata ajan rokotukseen.

Muistilista rokotusta odottavalle

  • Rokotteen saavat kaikki halukkaat. 
  • Rokotteet ja rokottautuminen ovat kaikille maksuttomia. 
  • Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. 
  • Rokotukset tullaan järjestämään niille varatuissa pisteissä. 
  • Aikataulut täsmentyvät. Rokotusaikatauluista tiedotetaan paikallismedioissa, kuten lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja ikääntyneitä tiedotetaan myös kirjeitse.  

Näkövammaisten liitto tekee työtä koronavirusrokotteisiin tehtävien taksimatkojen puolesta

Kela ei korvaa ennaltaehkäisevään hoitoon tehtyjä matkoja, esimerkiksi rokotusmatkoja. Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto esittävät, että sosiaali- ja terveysministeriö säätää koronavirusrokotteisiin tehtävät taksimatkat korvattavaksi niille vaikeasti toimintakyvyltään rajoittuneille kansalaisille, jotka muutoin eivät kykene saavuttamaan rokotuspisteitä. Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto katsovat tämän olevan laaja-alaisesti koko yhteiskunnan edun sekä valtioneuvoston hybridistrategian mukainen toimenpide.

Hyödyllistä tietoa

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus  

https://www.nkl.fi/fi/artikkeli/vammaisten-koronarokotustaksimatkat-korvattava


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote, tammikuu 2021

Kuntoutus-Iiris huomioi korona-aikana turvallisuudestasi

Näkövammaisten aikuisten ja lasten yksilölliset kuntoutusjaksot Iiriksessä toteutuvat koronatilanteesta huolimatta.

Korona huomioidaan Kuntoutus-Iiriksessä siten, että jokaiselle kuntoutujalle tarjotaan maskit ja/tai visiirit. Kaikki Kuntoutus-Iiriksen työntekijät käyttävät maskeja kaikissa asiakastapaamisissa. Huomioimme toiminnassamme annetut viranomaisohjeet, emme järjestä esimerkiksi yli 10 hengen ryhmätilanteita.  Jos ohjeet tiukentuvat entisestään, otamme ne viipymättä huomioon kuntoutustoiminnassamme.

Pidämme huolta turvaväleistä ja meillä on käytössä käsidesit. Majoitus järjestetään yhden hengen huoneissa, ja kaikissa tiloissamme on korona-aikana tehostettu siivous.

Ruokailussa huomioimme korona-ajan käyttämällä kertakäyttöisiä käsineitä, säilytämme turvavälit, ruuan saa tarvittaessa tarjoiltuna pöytään. Kuntoutujien käytössä olevassa Antell-ravintolassa istumapaikat on järjestetty siten että turvavälit säilyvät. Lisäksi ruokailuajat on porrastettu.

Meillä on matala kynnys siinä, että kuntoutustyöntekijämme jäävät pienistäkin oireista kotiin. Työntekijöitä testataan paljon.

Kela tekee koko ajan myönteisiä päätöksiä näkövammaiskuntoutukseen

Kelan myöntämän Vaativan kuntoutuksen kuntoutuspäätös on voimassa vuoden. Jos kuntoutuspäätös on umpeutumassa koronatilanteen vuoksi, on puhelimitse saatu Kelan kanssa sovittua päätökseen jatkoaikaa.

Kelan myöntämä Harkinnanvarainen kuntoutus on voimassa 1,5 vuotta päätöksestä ja myös näihin Kela on antanut maksusitoumukselle joustavasti jatkoa.

Tällä hetkellä Iiriksessä aikuisten yksilöllisessä kuntoutuksessa on hyvin tilaa uusille kuntoutujille. Hakuprosessi kuntoutukseen on seuraavanlainen:
Tarvitset lääkäriltä B-lausunnon tai terveydenhuollossa tehdyn kuntoutussuunnitelman. Täytä Kelan kuntoutushakemus, johon perustelet tämän hetken kuntoutustarpeitasi. Niitä voivat olla esim. tietotekniikan tai puhelimen käytönohjauksen tarpeet, liikkumistaitoon tai muihin arkielämän taitoihin liittyvät tarpeet, myös psyykkisten voimavarojen ja vertaistuen saaminen voi olla Sinulle tärkeää. Lomakkeeseen voit esittää kuntoutuspaikkatoiveenasi Kuntoutus-Iiriksen. Lopuksi toimita hakemuksesi Kelaan.
Kun Kela tekee päätöksen, tulee tieto sekä sinulle että Kuntoutus-Iirikseen.
Kuntoutus-Iiriksestä sinulle lähetetään ns. covid-kirje, jossa kerrotaan kuinka Iiriksen kuntoutusjaksolla huolehditaan turvallisesta kuntoutuksesta koronatilanne huomioiden.
Noin 2 viikon sisällä Kelan päätöksestä Iiriksestä otetaan yhteys kuntoutujaan puhelimitse. Tuolloin sovitaan kuntoutuksen aloitusjakson ajankohta. Puhelimessa keskustellaan kuntoutustarpeistasi ja kuntoutuksesi sisällöistä. Tämän jälkeen saat Iiriksestä kutsukirjeen.

Muutama viikko ennen kuntoutusjakson alkamisajankohtaa Kuntoutus-Iiriksen omaohjaajasi soittaa sinulle. Silloin kerrataan kuntoutusjakson ohjelmaa, käydään läpi käytäntöön liittyviä asioita ja mieleen nousseita kysymyksiä vaikkapa ruokailuun, yöpymiseen, terveydenhoitoon tai muutoin turvallisen kuntoutuksen toteutumisen mahdollistamiseksi.

Aiemmin saapuneessa kutsukirjeestä löytyy Iiriksen kuntoutuksen yhteystiedot. Voit aina olla yhteydessä, jos tulee kuntoutukseen liittyviä viimehetken kysymyksiä.
Tällä hetkellä Iirikseen pääsee nopeasti, tarvittaessa alle kuukauden sisällä siitä, kun myönteinen kuntoutuspäätös on saapunut.
Näkövammaisille suunnattu kuntoutus sisältää kuntoutujan arkipäivässä tarvitsemien taitojen harjoittelua, kuntoutujan tarpeiden mukaan. Kuntoutusjaksolla on ryhmä- ja yksilöohjelmaa sekä vertaistukea. Kuntoutusviikon ohjelmassa on mm tietotekniikkaa, liikkumistaitoa, keittiötaitoihin ja pyykkihuoltoon liittyvää harjoittelua, liikuntaa ja psyykkistä tukea kuten psykologin yksilö- tai ryhmätapaamisia.  Monet harjoitteet keskittyvät korvaavien aistien hyödyntämiseen, kuten tuntoaistin harjoitteluun. Näkövammaisille suunnattu kuntoutus sisältää paljon toiminnallisia harjoituksia, joiden tavoitteena on auttaa sopeutumaan näkövamman kanssa elämiseen.

Vertaistuellisten ja erilaisten toiminnallisten harjoitusten tarkoitus on vahvistaa näkövammaista kuntoutujaa toteuttamaan omassa arjessaan niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä.

Tavoitteenamme on, että kuntoutuksen päätyttyä asiakkaalla on tunne, että pystyy tekemään itsenäisemmin asioita, joita on halunnut.

Korona-aikana saapuminen Iirikseen

Kela on myöntänyt koronan aikana useissa tapauksissa kuntoutujalle mahdollisuuden saapua kuntoutukseen Kela-taksilla suoraan kotiovelta Kuntoutus-Iirikseen ja takaisin. Luvan taksin käyttöön kuntoutuja on saanut ottamalla yhteyttä Kelaan. Kela-taksi ei yhdistele korona-aikana asiakkaita. Huomioithan, että jos sinulla on vaikeuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä näkövammasi vuoksi, voit silloin pyytää toistaiseksi voimassa olevaa todistusta erityiskulkuneuvoilla (esim. taksi) tehtyihin matkoihin. Tällöin terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi tilanteesi ja täyttää sitä varten SV 67-todistuksen matkakorvausta varten toistaiseksi voimassa olevana. Terveydenhuollon ammattilainen tässä tapauksessa voi olla esimerkiksi kuntoutusohjaaja tai sairaanhoitaja.
Jos sinulla on voimassa oleva kuntoutuspäätös, muttei Kela-taksiin oikeuttavaa SV67-todistusta – voit olla taksinkäyttöön liittyen yhteydessä joko Kelaan tai omaan kuntoutusohjaajaasi kuntoutusmatkasi Kelataksioikeuden selvittämistä varten.


Oikeuksienvalvonnan kuukausitiedote, joulukuu 2020

Pikaopas kuljetuspalveluihin

Tässä tiedotteessa kerrotaan mm. vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta, Kelan korvaamista kuljetuksista ja sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta sekä siitä, missä tilanteissa niitä voi käyttää.

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään silloin, kun ihminen ei vammasta tai sairaudesta johtuen pysty käyttämään julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelulla saa ajaa taksilla esimerkiksi asiointi-, harrastus- ja kyläilymatkoja. Terveydenhuoltomatkoihin, jotka Kela korvaa, ei saa käyttää vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita.

Matkoja myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Tämän lisäksi myönnetään välttämättömät työhön ja opiskelun liittyvät matkat. 

Matkoista peritään maksu, joka saa olla korkeintaan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Saattajan tarpeesta on ilmoitettava kuljetuspalvelua haettaessa. Saattajasta ei peritä erillistä maksua. 

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua haetaan kunnan sosiaalitoimesta. 

Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat

Kunnat järjestävät kuljetuspalvelua myös sosiaalihuoltolain mukaisina kuljetuspalveluina. Näiden matkojen määrän, kohteen ja omavastuun suhteen kunnalla on enemmän harkinnan varaa toisin kuin vammaispalvelulain mukaisissa matkoissa. Nämä matkat eivät kuitenkaan saa korvata vaikeavammaisen oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin. Näitä sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja myönnetään usein esimerkiksi silloin, kun ei ole perusteita saada vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluita ja on kuitenkin tarve saada esimerkiksi viikoittaiset asiointimatkat kauppaan tehtyä.

Kelan korvaamat matkat

Kelasta voi saada matkakorvausta, kun matkustaa julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon ja matkan syy on sairaus tai Kelan tai julkisen terveydenhuollon järjestämä kuntoutus. 

Kela korvaa yksityiseen terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja silloin, kun annettu hoito tai tutkimus oikeuttaa Kela-korvaukseen. 

Kela korvaa matkat lähimpään terveydenhuoltoon halvimman matkustustavan mukaan. Halvin matkustustapa on yleensä julkinen kulkuneuvo kuten linja-auto tai juna. Jos ei voi käyttää julkista liikennettä terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi, voi saada korvausta esimerkiksi oman auton tai taksin käytöstä. Kun käyttää taksia terveydentilan tai vamman vuoksi, tarvitsee terveydenhuollon antaman todistuksen siitä, että on oikeus käyttää taksia. Todistus pyydetään omalta terveysasemalta etukäteen.
Jokaisesta Kelan korvaamasta yhdensuuntaisesta matkasta maksetaan enintään 25 euron omavastuu. Yhteensä omavastuu (ns. matkakatto) on enintään 300 euroa vuodessa (vuonna 2020). Kun se ylittyy, loppuvuoden matkoista ei tarvitse maksaa omavastuuta.
Kelan korvaamat taksimatkat on aina tilattava Kelan omasta tilausnumerosta, sillä muuten Kela ei korvaa matkoja. 

Palveluliikenne

Useimmissa kunnissa toimii palveluliikennettä, joka on erityisesti suunniteltu vanhusten ja erityisryhmien tarpeet huomioivaksi. Palveluliikenteessä matka usein varataan etukäteen ja se liikennöi tietyllä alueella tai reitillä tiettynä viikonpäivänä ja kellonaikana, ja se kerää kyytiin useita matkustajia. Liikenteestä käytettävät nimitykset vaihtelevat alueittain, mutta yleisimmin puhutaan palveluliikenteestä tai palvelulinjoista. Palveluliikenne voi soveltua myös näkövammaisille, joten kannattaa selvittää oman asuinkunnan palveluliikennetarjonta kunnan palvelupisteistä tai sosiaalitoimesta. 
Palveluliikenne ei saa korvata kokonaan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita siten, ettei kuljetuspalveluita myönnettäisi sillä perusteella, että alueella toimii palveluliikenne. 

Lisätietoja näistä eri palveluista saa sosiaalitoimesta, Kelalta, Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijalta tai Näkövammaisen palveluoppaasta. 
Kelan puhelinpalvelu sairastamiseen liittyvissä kysymyksissä 020 692 204


Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on yhdistyksemme keskeisiä toimintoja. Se on viestintää, joka kohdistetaan tavoitteellisesti yhteiskunnallisiin instituutioihin, viranomaisiin, päättäjiin ja muihin toimijoihin. Tavoitteena on edistää ja turvata sokeiden ja heikkonäköisten sujuva arki ja vähentää vammaisuuden haittoja. Näkövammaisten liitto vaikuttaa vahvasti valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osallistumalla lakiuudistuksia laativiin työryhmiin ja antamalla lausuntoja säädöshankkeista. Alueyhdistys keskittyy enemmän alueelliseen vaikuttamiseen. Yhteistyökumppaneitamme ovat toiminta-alueemme vammaisneuvostot ja muut vammaisjärjestöt. Etenkin yksilötasolla tärkeää on Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijan tekemä asiakastyö.


Kokemustoiminta

Kokemustoimijat auttavat ammattilaisia asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteessa

Kokemustoimijat ovat tehtäväänsä koulutettuja näkövammaisia. Heillä on valmiudet kertoa mm. näkövammaisen arjesta sekä kokemuksista palveluviidakosta ja kuntoutusprosesseista selviytymisestä. Puheenvuoroja voi tilata erityisesti asiakaspalvelu- ja sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksiin. Käytännönläheiset harjoitteet auttavat asettumaan näkövammaisen asemaan palvelutilanteissa.

Kaikilla kokemustoimijoilla on oma tarina kerrottavanaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kokemustoimijan omakohtainen tarina tarjoaa mahdollisuuden oppia näkövammaiselta, mitä on elää näkövamman kanssa. 

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä kokemustoimijaa.

Keikoista, kulukorvauksista ja palkkioista sovitaan suoraan kokemustoimijoiden kanssa.

Kokemustoimijat

Salla Huhtala, Ylivieska

Salla on kolmekymppinen sokea, opaskoiran käyttäjä Ylivieskasta. Hän on kouluttautunut kokemustoimijaksi keväällä 2014, mutta tehnyt jo ennen sitä kokemustoimijan tehtäviä. Salla on koulutukseltaan sosionomi AMK. Hän on äiti ja aktiivinen järjestötoimija. 
Salla toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: salla.h(at)kotinet.com

Katja Kuusela, Oulu

Katja on viisissäkymmenissä oleva heikkonäköinen kokemustoimija Oulusta. Hän on käynyt kokemustoimija koulutuksen vuonna 2007. Katja on kouluttanut muun muassa näkövammaisen kohtaamisesta ja esteettömyys- ja saavutettavuusasioista. Katja käyttää luennoillaan mm.  audiovisuaalista aineistoa, mietintämyssyhetkiä ja apuväline-esittelyjä toiveista ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen. Katja on kokopäivä työssä, joten parhaiten sopivat ilta-ajat. Katja on koulutukseltaan sosionomi (AMK).
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: katja.kuusela(at)gmail.com.

Katja Lauri, Oulu

Katja on yli nelikymppinen näkövammainen (vaikeasti heikkonäköinen), äiti ja opaskoirankäyttäjä Oulusta. Katja on käynyt kokemustoimijakoulutuksen vasta alkuvuodesta 2017 vaikka on toiminut kokemustoimijana pitkään. Luennon/koulutuksen aiheina voi olla näkövammaisuudesta yleisesti, näkövammaisen kohtaaminen ja opastaminen, apuvälineet, opaskoirankäyttäjän näkökulma, näkövammaisen arki ja tarvittaessa tehdään harjoituksia.
Katja toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: osoite katja.h.lauri(at)gmail.com

Markku Tallila, Kalajoki

Markku toivoo yhteydenottoja sähköpostilla: 044 5678 101 tai markku(at)tallila.com

Kolme tarinaa näkövammaisuudesta

Akuutin toimittaja–kuvaaja päätti selvittää, miten työikäiset näkövammaiset elävät arkeaan. Miten ihmiset heidät kohtaavat ja millaisia haasteita on tullut vastaan työelämässä?

Tarinansa kertovat Markku Tallila, Salla Huhtala ja Katja Kuusela. Markku on sokeutunut infektiovahingon myötä, Salla menetti näkönsä tapaturmassa ja Katja sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/25/kolme-tarinaa-nakovammaisuudesta- Ulkoinen linkki

Lisätietoa Näkövammaisten liiton kokemustoiminnasta:
https://www.nkl.fi/fi/kokemustoimijat- Ulkoinen linkki

Lisätietoa Valtakunnallisesta kokemustoimintaverkostosta:
https://kokemustoimintaverkosto.fi/- Ulkoinen linkki


 


Sivu päivitetty